Pyhitys

Pyhitys on niitä paikkoja, joista kiistellään ovatko ne tuntureita tai vaaroja. Vain kymmenen metriä Iso-Syöte-tunturia matalamman erämaavaaran laki on kieltämättä avoimen tunturimainen, ja myös laen kasvilajisto on kotoisin tuntureilta.

Pyhitys on erämaavaaraksi helppo saavuttaa. Kesäaikaan laelle on vain kaksi kilometriä parkkipaikalta. Polun puolivälissä on laavu hengähdyspaikaksi. Pyhitykselle noustessa saa varautua tiukkaan kävelyyn, sillä polku nousee puolentoista kilometrin matkalla 160 metriä. Hikoileminen kannattaa, sillä laelta avautuu loistava näkymä länteen Salmitunturin suojelualueelle, joka on yksi Syötteen kansallispuiston neljästä osasta. Idässä maisemaa hallitsee laaja Kostonjärvi.

Pyhityksen nimikin kertoo sen asemasta. Seudun korkeimmat vaarat ovat olleet metsäsaamelaisten pyhiä paikkoja, uhripaikkoja. Kostonjärven puoleiselta rinteeltä löytyy pienempien kivien päällä lepääviä kivipöytiä, joiden luona on tuhansia vuosia sitten käyty uhrimenoja. Niissä metsän ja järven viljaa on uhrattu jumalille ja varmisteltu hyvää pyyntionnea jatkossakin.

Sitä kannattaa kokeilla nykyäänkin kun sattuu löytämään sopivan kivipöydän...

Lähde: Metsähallitus / Tuomo Pirttimaa