Syötteen nähtävyydet

Syötteen luontokeskus

Syötteen luontokeskus avattiin yleisölle vuoden 2003 alussa. Luontokeskus sijaitsee Iso-Syötteen matkailukeskuksessa Iso-Syöte -tunturin juurella. Massiivisista lapin männyistä valmistetuista hirsistä rakennettu luontokeskus on jo rakennuksena nähtävyys. Luontokeskuksessa on kansallispuiston luonnosta ja maankäytön historiasta kertova näyttely, opastushenkilöstöä, auditorio 60 henkilölle ja kahvila-ravintola. Kansallispuiston patikkareitit ja hiihtoladut lähtevät luontokeskuksen paikoitusalueelta.

Rytivaaran kruununmetsätorppa

Rytivaaran kruununmetsätorppa on rakennettu vuonna 1852. Siellä on elänyt monta sukupolvea keskellä erämaata. Jos haluaa tutustua torppareitten kovaan elämään, niin voi ensin käydä Syötteen luontokeskuksessa katsomassa pysyvää näyttelyä. Kuvien ja tekstien ohella voi kuunnella paikallisasukkaiden kertomia nauhoitettuja tarinoita. Itse Rytivaaran kruununmetsätorpalle pääsee seuraamalla Syötekylästä opasteita Ukonvaaran parkkipaikalle asti. Sieltä on noin 4,5 km kävelymatkaa polkuja pitkin torpalle. Matkalla voi vielä tutustua vanhaan paisuntaniittyyn Latolammen suolla. Siellä on nähtävissä vanha heinälato, suosauna ja pato. Sekä Latolammen suon että kruununmetsätorpan rakennukset on peruskorjattu ja avoinna vierailijoille.

Portinkuru ja Vattukuru

Maaselän alueella sijaitsevat kaksi alueen merkittävintä ylitysuomaa eli kurua, jotka ovat mannerjäätikön sulamisvesien noin 10 000 vuotta sitten synnyttämiä. Kurut muodostuivat, kun vaaran rinteen ja jään väliin kasautunut sulamisvesi purkautui voimalla vaarojen välisessä painanteessa. Vaikeakulkuinen Portinkuru on paikoin 20 metriä syvä, ja sen pohjoispäässä on pieni rotkojärvi.

UKK-reitti Syötteeltä etelään kulkee kurun länsipuolista Olkimaa-vaaran lakea pitkin.

Vattukuru on helposti saavutettavissa. Syötteeltä ajetaan Taivalkoskelle menevää maantietä nro 862 muutama kilometri, jonka jälkeen käännytään tieopasteen mukaisesti Vattukuruun. Vattukuruun ja sen lähimaastoon voi tutustua osittain pitkostettua 2,1 kilometrin mittaista luontopolkua pitkin. Polun varrella on laavu jylhien kalliokkorinteiden suojassa.

Ahmakallion näköalatorni

Ahmakalliolla, Ahmavaaran pohjoisella laella, seisoo korkea näköalatorni. Tornin huipulta pääsee ihastelemaan lähes 400 metrin korkeudesta vaarajonon itäpuolelle avautuvia Syötteen kansallispuiston vaaramaisemia. Kesäisin maisemaa hallitsevat tummanvihreät kuusimetsät, joita aapa- ja rinnesuot sekä pienet vesistöt täplittävät siellä täällä. Syksyllä kansallispuiston maisema saa heleät ruskan keltaiset ja punaiset sävyt yllensä. Talvella ympärillä avautuu huikea tykyn peittämä lumenvalkoinen metsämaisema, kunnes maaliskuun lopulla tykky viimein putoaa ja kesän värit palaavat hiljalleen.

Näköalatorni on saavutettavissa ympäri vuoden. Torni sijaitsee Geologisen polun varrella. Retkeilyreittiä pitkin Syötteen luontokeskukselta näköalatornille on noin 10 kilometriä. Tornilla voi vierailla Ahmankierros -päiväreitin (17 km) yhteydessä, mikä lisää matkaa kolmisen kilometriä. Ahmatuvalta matkaa tornille on vain 2,2 kilometriä retkeilyreittiä pitkin. Hiihtokaudella näköalatornille voi kavuta vaativalta Ahmakallion lenkiltä, kun jättää sukset tornin lähelle ladun varteen. Ladulta on tornille matkaa noin sata metriä.

Kaunislampi

Kaunislampi on Syötteen kansallispuiston länsipuolella sijaitseva luonnonsuojelualue (aarnialue). Noin 2 km pituiselta järven ympärillä kulkevalta reitiltä voi ihailla Kaunislammen rotkojärveä. Järven itärannan kalliojyrkänne on syntynyt kallioperän murrokseen.

Toinen nähtävyys alueella on muinaisrantakivikko Kaunislammen länsipuolella, joka syntyi mannerjäätikön vetäytymisen yhteydessä yli 9 000 vuotta sitten. Silloin jäätiköiden sulamisvedestä peräisin oleva meri peitti Kaunislammen aluetta, vain vaarojen kärjet olivat meren pinnan ylläpuolella.

Retken päätteeksi voi pitää tauon järven eteläpuolella sijaitsevalla päivätuvalla. Päivätuvan kohdalta lähtee yhdysreitti Syötteen kansallispuiston vaellusreitistöön. Kaunislammelle pääsee Ruuhensuon tien varressa olevalta pysäköintipaikalta 1,9 km pituista reittiä pitkin.

Tunturi Iso-Syöte

Syötteen kansallispuiston eteläpuolella sijaitsevaa Iso-Syötettä pidetään Suomen eteläisimpänä tunturina. Huipulla kasvaa monia tunturikasvilajeja kuten esimerkiksi riekonmarja, jonka lehdet loistavat ruska-aikana hehkuvan karmiininpunaisena. Syötteen luontokeskukselta lähtee 1,7 km pituinen kivinen polku Iso Syötteen rinnettä ylös. Se on yhdistetty 0,9 km pituiseen alueen luontoa, maisemia ja geologista historiaa esittelevään luontopolkuun (Huippupolku). Näköalatasanteilta voi ihailla Syötteen vaaramaisemia ja hienoa Romesuota.

Pyhitys

Pyhitys (422 m) on Syötteen kansallispuiston korkein vaara ja sinne kiipeäminen on retki hiljaisuuteen. Pyhityksen huipulta pääsee ihailemaan erämaisia maisemia kaikkiin ilmansuuntiin. Erityisesti kesällä ja syksyllä ruska-aikaan se on suositeltava kohde. Pyhitys sijaitsee Taivalkoskella Syötteen kansallispuiston Salmitunturin alueella, Kostonjärven länsipuolella.

Pyhityksen huipulle johtaa 1,5 km pituinen polku Pyhitysvaaran parkkipaikalta. Pyhityksen juurella polun puolivälissä on Pyhityksen laavu, jossa on tulipaikka polttopuineen ja kuivakäymälä.

Helpoiten Pyhitysvaaran parkkipaikalle Ahmaselkosentien ja Siirajärventien risteykseen pääsee autoilemalla Taivalkosken suunnasta Posiontietä (863) pohjoiseen, kääntymällä vain hetkeksi Kotilantielle (8631) ja jatkamalla taas pohjoiseen Vaarakyläntietä ja edelleen Siirajärventietä. Posion suunnasta tuleva valitsee Sirniön kylän ja Kuusijoen sillan eteläpuolelta alkavan metsäautotien itään ja Kuusamosta tuleva kääntyy Kuusamontieltä (20) Koitilantielle (8631) ja sitten Ahmaselkosentielle. Metsäautoteillä ajellessasi on hyvä pitää kartta mukanasi.